Kyokushinkai karate on korealaissyntyisen Sosai Masutatsu Oyaman vuonna 1964 kehittämä karaten tyylisuunta. Kyokushinkai tarkoittaa suomenkieleksi ’’Lopullisen totuuden koulukuntaa’’. Kyokushin karate on japanilainen taistelulaji, johon kuuluvat erilaiset lyönnit, potkut, tartunnat ja kaadot sekä nivellukot. Kyokushin karate poikkeaa muista karaten tyylisuunnista ottelu- ja harjoitussovelluksiltaan, olemalla suoraviivaisempi, intensiivisempi ja kovempi harjoitusmenetelmiltään. Kyokushin karate tunnetaankin maailmanlaajuisesti vahvimpana karatena sen kovien treenimetodien, vaativien vyökokeiden ja täyskontaktiotteluidensa ansiosta. Kyokushin karatella on maailmanlaajuisesti yli 12 miljoonaa harrastajaa ja se on Japanin toiseksi suosituin karaten tyylisuunta.
Kyokushin karatessa vaalitaan vahvasti karaten perinteitä. Kihonia (perustekniikkaa) ja kataa (muodollisia liikesarjoja) harjoitellaan paljon, mutta myös ottelu- sekä välineharjoittelu ovat tärkeässä osassa. Kyokushin karatessa pyrkimys on säilyttää alkuperäisen karaten kolme perusasiaa: kihon, kata ja kumite sekä näiden erilaiset sovellukset. Tyypillinen Kyokushin karate harjoitus alkaa perustekniikalla ja loppuu otteluharjoitukseen.
Yksi keskeinen kuvan muokkaaja sille, että Kyokushin karatea pidetään vahvimpana karatena on tyylisuunnalle tyypillinen suojitta käytävä knock down – ottelu, joka poikkeaa huomattavasti totutummasta kilpa-karaten pisteottelusäännöstöstä. Kyokushin karatessa kilpaottelut käydään knock down - ottelusäännöstöllä, joka oli Oyaman mielestä ainut todellinen tapa mitata otteluosaamista. Ottelut käydään suojitta ja hanskoitta täydellä kontaktilla. Lyönnit otteluissa päähän ovat kiellettyjä, koska otellaan hanskoitta, mutta potkut jalkoihin ja päähän ovat sallittuja. Knock down - ottelumuoto aiheuttaa usein ristiriitaisia tulkintoja itse tyylisuunnasta. Kyokushin voidaankin jakaa kahteen toisiaan tukevaan osa-alueeseen: Tournament style (mm. knockdown - ottelut) sekä Kyokushin style. Kyokushin karatessa harjoitellaan myös aktiivisesti päälyönnein nyrkkeily ja dojo fight - ottelusäännöstöjen muodossa.
Harjoittelu
Kihon (perustekniikka) harjoitus on koko karaten perusta ja sitä harjoitellaan koko karate uran ajan. Kihonia tehdessä jokaisen harjoittelijan pitäisi aina ajatella jokainen lyönti, torjunta ja potku viimeisenä. Harrastajien ja lajin keskeisiä mottoja onkin ”Osu no seishin!” – periksiantamattomuutta paineen alla tai ”Älä koskaan luovuta”. Kihonia harjoitellaan joko sanchin- tai kiba dachi - asennoista rivissä sekä liikkeestä kihon idogeikona. Kihonin ja katan harjoitteleminen on tärkeätä painonsiirron, tasapainon ja vartalon voimantuoton ymmärtämiseksi sekä ottelutekniikan vahvistamiseksi. Kihon harjoituksessa tekniikat tehdään vahvasti koko liikeradalla. Kihonin ja idogeikon vaikeissa asennoissa harjoittelulla on tarkoitus vahvistaa jalkoja, esim zenkutsu dachista mawashi gerin (kiertopotkun) teko on paljon vaikeampaa kuin otteluasennosta. Kihon harjoittelu voidaankin siis nähdä myös ylioppimisena.
Kata (muodollinen liikesarja) harjoittelu on tärkeä osa kyokushin karatea. Siitä löytyy kaikki karaten perustekniikat ja kata bunkai (sovellukset), esim. erilaiset irtautumiset, nivellukot, kaadot ja pyyhkäsyt. Esimerkiksi pelkkä lyönti voi toimia myös kaatona. Kata ymmärretään monesti pelkästään muodollisena liikesarjana, mutta kehittynyttä kata bunkaita pidämme kyokushin karatessa muodottomana.
Kumite (ottelu) harjoitteluun kuuluu ottelutekniikan harjoittelu sekä ilmaan, välineisiin että harjoitusparin kanssa. Ottelutekniikkaa harjoittelemme ilmaan rivissä ennalta määrätyin tekniikkasarjoin tai vapaamuotoisemmin varjonyrkkeilynä. Välineharjoittelulla voimme harjoitella turvallisesti ottelutekniikoiden suorittamista potkutyynyihin ja pistehanskoihin täydellä kontaktilla. Harjoitusparin kanssa voimme harjoitella yksittäisiä ennalta sovittuja tekniikoita tai tekniikkasarjoja muodollisesti ippon- ja sanbon kumiten (yhden ja kolmen askeleen ottelu) muodossa tai ottelunomaisesti yakusoku kumitena sekä tanshiki kumitena. Tanshiki kumitessa harjoitellaan sparria ennalta sovituin tekniikoin, esim. hyökkääjä hyökkää tietyllä tai useammalla tekniikalla, kuten vaikkapa pelkällä mae gerillä (etupotkulla) ja puolustaja harjoittelee torjumaan sitä tietyllä tai useammalla eri tekniikalla. Jiyu kumitessa (vapaaottelU) harjoittelemme sparria ennalta sovitulla kontaktilla (kontaktia säädellään tason mukaan) knock down-, nyrkkeily- ja dojo fight - ottelusäännöstöin.